Vastaanotollamme on erinomaiset laboratoriovalmiudet monipuolisten veri-, virtsa-, uloste-, iho- ja mikrobiologisten antibioottiherkkyysmääritystutkimusten suorittamiseen. Lisäksi käytämme ulkopuolisten laboratorioiden palveluja mm. hormonitutkimuksissa, allergiatesteissä ja patologisissa koepalojen tutkimuksissa. Yhteistyökumppaneitamme ovat mm. Eläinlaboratorio Vetlab Tampereella ja REST Associates Englannissa.

Oman laboratorion tulokset ovat tutkimuksesta riippuen käytettävissä joko samana päivänä tai viljelytutkimuksissa 2-3 päivän kuluessa. Vetlabin tulokset saadaan nopeasti n. viikon sisällä ja REST Associates:in vastauksetkin saapuvat yleensä melkein samassa ajassa. Oma laboratoriomme valmistaa näytteet kuljetusta kestäväksi ja posti kuljettaa lähetyksen edelleen. Vastaukset saapuvat faksilla tai sähköpostin välityksellä. Verinäytteistä tehdään heti omassa laboratoriossamme tarpeen mukaiset tutkimukset, kuten esimerkiksi leukosyytit, hematokriitti, hemoglobiini, punasolulaskenta, trombosyytit, valkosolujen erittelylaskenta jne. Myös seerumin kemialliset määritykset analysoidaan omassa laboratoriossa.

Virtsatutkimuksissa tapauksesta riippuen määritetään mm. virtsan ominaispaino, sokeri, proteiini, happamuusarvo. Virtsan mikrobiologinen viljely tehdään virtsatulehdusta epäiltäessä ja sen jatkeeksi mahdollinen antibioottiherkkyystutkimus. Virtsan mikroskooppinen sakkatutkimus on monesti myös rutiinia, jolloin tutkitaan virtsan epiteeli-, puna- ja valkosolulöydökset. Tällöin havaitaan myös mahdolliset virtsakiteet, munuaisperäiset lieriölöydökset, hiivat sekä muut mahdolliset virtsasta löytyvät partikkelit. Virtsatutkimus tehdään tuoreesta puhtaasti lasketusta virtsasta, sillä se ei säily kovin pitkään huoneenlämmössä tutkimuskelpoisena. Bakteerit moninkertaistuvat hyvin nopeasti, solut alkavat tuhoutua ja muuttavat ulkonäköään. Jääkaapissa näyte säilyy hieman pidempään, sillä se hidastaa edellä mainittua, mutta silloinkaan ei saada kovin tarkkoja tuloksia. On nimittäin havaittu joidenkin virtsakiteiden alkavan jääkaappiolosuhteissa lisääntyä virtsassa, vaikka todellisuudessa eläimen virtsarakossa näin ei tapahtuisikaan. Näyte voidaan ottaa myös katetrilla, mikäli puhtaan tuoreen virtsan saaminen on muuten vaikeaa. Ulostetutkimuksissa tavallisesti keskitytään loisten ja niiden munien etsimiseen. Sisäloisen tunnistaminen on usein tärkeää, jotta harvinaisemmissa tapauksissa löydetään heti siihen parhaiten tehoava lääke. Iho- ja raapenäytteistä tutkitaan mikrobiologisilla viljelyillä tulehduksia, ihosieniä tai etsitään mikroskooppisesti mahdollisia ulkoloisia. Kasvainepäilyissä näytteet toimitetaan patologiseen tutkimukseen.